Bitcoin syntyi vuonna 2009.  Tuon ratkaisevan hetken jälkeen digitaalisista valuutoista on tullut arkipäivää, ja miljoonat osanottajat ovat mukana suhteellisen uudella rahoitussektorilla, jonka arvo on tänä päivänä miljardeja dollareita. Kryptovaluuttojen kasvulla on merkittäviä vaikutuksia maailmantalouteen, mutta niiden ulottuvuus ulottuu jopa sodan alueelle. Kun perinteiset ratkaisevat kineettiset taistelut ovat vaihtuneet pitkäkestoisempiin, monimutkaisempiin ja monitahoisempiin sodankäynnin muotoihin, talouden ja konfliktien – ja siten myös digitaalisen valuutan ja konfliktien – lähentymistä ei voida jättää huomiotta. Tavalliselle yksityishenkilölle, joka on sijoittanut kryptovaluuttoihin, ehkä ottanut lainaakin niitä hankkiakseen, toiveenaan saada valuutan arvon nousun seurauksena itselleen voittoa ja hyvän pesämunan, tällainen valtioiden mahdollinen kryptovaluutoilla pelaaminen on täysin vieras käsite.

Suurvaltakilpailussa Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ovat vastakkain, ja kukin kansallisvaltio kilpailee yhä suuremmasta vallasta ja vaikutusvallasta sekä alueellisella että maailmanlaajuisella tasolla. Valtioiden tukemien erillisten kryptovaluuttojen luominen on merkittävä osa tätä kilpailua. Se, että valtiot käyttävät digitaalisia valuuttoja toistensa taloudelliseen ja sotilaalliseen haastamiseen, asettaa moninaisia haasteita kullekin valtiolle. Tämä käy ilmi, kun tarkastellaan globaalien markkinoiden manipuloinnin kautta saatavia kilpailuetuja kaupassa, digitaalisiin valuuttoihin tukeutumisesta mahdollisesti aiheutuvaa taloudellista haavoittuvuutta ja jopa digitaalisten valuuttojen käyttöä nimenomaan laittomaan toimintaan.

Kryptovaluuttojen hyödyntäminen sodassa

Amerikkalaisten, kiinalaisten ja venäläisten osallistuminen kryptovaluuttoihin muodostaa merkittävän osan digitaalisten valuuttojen maailmanmarkkinoista. Tätä silmällä pitäen on tärkeää pohtia, miten valtioiden tuki yksittäisille valuutoille saattaa vaikuttaa turvallisuuteen, taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen sekä konflikteihin.

Ensinnäkin digitaalisen dollarin, juanin, ruplan ja rialin nousulla on monia kauaskantoisia vaikutuksia maailmanlaajuisilla kryptovaluuttamarkkinoilla, joista tärkein on kilpailuetu kaupassa. Yksi esimerkki on mahdollisuus, että Kiina pyrkii manipuloimaan maailmanlaajuisia valuutanvaihtoja juanin devalvoitumisen avulla. Valtion tukijan toteuttama tietyn kryptovaluutan devalvaatio lisäisi kyseisen valuutan valtaa muihin valuuttoihin nähden ja muokkaisi globaaleja markkinoita sen eduksi. Toinen esimerkki on mahdollisuus, että Kiinan kaltainen valtio voisi pakottaa muut hallitukset pitämään talletuksia suoraan Kiinan keskuspankissa, jolloin se voisi olla hallitseva, ellei jopa ainoa, digitaalisen rahan toimittaja yksityisasiakkaille. Tämä puolestaan mahdollistaisi rahapolitiikan keventämisen kaltaiset taloudelliset taktiikat, mikä lisäisi entisestään Kiinan kilpailuetua kryptovaluuttamarkkinoilla.

Toiseksi digitaalisten maksujen ja kryptovaluuttojen toisiinsa kytkeytyvä luonne luo kansantaloudelle mahdollisen yksittäisen vikapisteen. Nykyaikaisen sodankäynnin yhä monimutkaisempi luonne sisältää myös talouden, sillä osa valtion kyvystä projisoida valtaa perustuu sen kykyyn ylläpitää vaurautta tiettynä ajankohtana. Siksi virtuaalivaluutan romahtaminen, olipa kyse sitten valuutan saatavuuden vähenemisestä tai koko järjestelmän sammumisesta, voisi vaikuttaa merkittävästi valtion maailmanlaajuiseen asemaan.

Lisäksi valtion tukemia digitaalisia valuuttoja voitaisiin käyttää laittomiin toimiin valtion puolesta. Iranin tapauksessa digitaalisen rialin käyttö voisi helpottaa Irania kiertämään Yhdysvaltojen asettamia kauppapakotteita. Koska tällaiset pakotteet vaikuttavat Iranissa kaikkeen jokapäiväisestä elämästä sotilaalliseen tuontiin, digitaalista rialia tukevan infrastruktuurin kehittäminen voisi antaa Iranille mahdollisuuden jatkaa kansainvälistä kauppaa perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolella. Kun käyttöasteet ja investoinnit yksityisiin kryptovaluuttoihin kasvavat Iranissa rialin epävakaiden inflaatiolukujen vuoksi, Iranin hallituksen kehittämä yksityinen lohkoketjuverkko mahdollistaisi valuutan käytön minkään aidosti jäljitettävän verkon ulkopuolella. Tämä voisi antaa Iranille – tai muille valtioille, tällä hetkellä erityisesti Venäjälle, joka on aloittamansa Ukrainan-sodan vuoksi monien pakotteiden alla ja suljettu pois kansainvälisestä pankkitoiminnasta – mahdollisuuden ostaa sotilaslaitteita, aiemmin kiellettyä puolustusteknologiaa ja monia muita kohteita maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolella. Laiton toiminta, jota valtio voisi harjoittaa kryptovaluutan avulla, menee kuitenkin vielä pidemmälle kuin pelkkä pakotteiden kiertäminen. Lohkoketju analyysiyritys Ellipticin ja Center on Sanctions and Illicit Finance -järjestön vuonna 2018 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että 95 prosenttia jäljitetyistä pestyistä kolikoista ”tuli yhdeksältä pimeän verkon markkinapaikalta, kuten Silk Roadilta, Silk Road 2.0:lta, Agoralta ja AlphaBayltä”. Samasta Bitcoin-lompakosta peräisin olevien laittomien toimien jäljittäminen, jota kutsutaan myös ”klusteroinniksi”, osoittaa, miten pahansuopa ulkomainen toimija voi käyttää itse kehitettyä digitaalista valuuttaa rahanpesuun, huumekauppaan ja jopa organisaatioiden panttivankina pitämiseen kiristämällä ja paljastamalla erityisiä tietoturva-aukkoja.

Digitaalinen aikakausi muuttaa nykyaikaista toimintaympäristöä väistämättömällä tavalla. Kryptovaluutat ovat osa tätä uudelleenmuotoilua aina kilpailuetujen mahdollistamisesta maailmanlaajuisen markkinamanipulaation kautta sanktioiden kiertämiseen. Ratkaisevat kineettiset taistelut ovat väistyneet laskelmoitujen verkkohyökkäysten tieltä, ja digitaaliset valuutat ovat yhä kiinteämpi osa nykyaikaista sotaa. Poliittisten päättäjien on välttämätöntä tunnustaa tämä kehittyvä dynamiikka – mutta yhtä tärkeää on, että sotilasalan ammattilaiset ymmärtävät sen. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun siirrymme suurvaltakilpailun monimutkaiseen aikakauteen.